Kulosaaren huvilakaupunki
Helsingin pitäjän Brändön kartanon alueisiin kuuluneeseen Kulosaareen alettiin suunnitella huvilakaupunkia vuonna 1907. Samana vuonna arkkitehti Lars Sonck laati aiemmin asumattomana olleelle saarelle asemakaavan ja seuraavana vuonna aloitettiin palstoitukset ja tonttien myynti. Keisarillinen senaatti erotti Kulosaaren taajaväkiseksi yhdyskunnaksi marraskuussa 1908 ja se sai itsehallinnolliset oikeudet Uudenmaan läänin kuvernöörin vahvistamilla säännöillä vuonna 1917.
Kulosaaren yhdyskunta aloitti varsinaisen toimintansa 7. helmikuuta 1917, jolloin pidettiin ensimmäinen yhdyskunnan äänioikeutettujen jäsenten kokous. Kokouksessa asetettiin väliaikainen hallintolautakunta ja yhdyskunnan toiminnan suunnittelussa käytettiin esikuvana lähinnä Haagan taajaväkiselle yhdyskunnalle hyväksyttyjä ohjesääntöjä. Suomen itsenäistyttyä valtioneuvosto erotti Kulosaaren ensin itsenäiseksi seurakunnaksi vuoden 1921 kesäkuusta alkaen ja itsenäiseksi kunnaksi vuoden 1922 alusta.
Kulosaaren kuntaan kuului paitsi itse Kulosaari ympäröivine vesistöineen ja pikkusaarineen myös Kivinokka ympäristöineen. Kunnan nimi oli virallisesti ruotsiksi Brandö villastad eli Kulosaaren huvilakaupunki. Kunta toimi vuoden 1945 loppuun saakka, ja Kulosaaren huvilakaupunki, Haagan kauppala, Huopalahden ja Oulunkylän kunnat sekä osia Helsingin maalaiskunnasta liitettiin niin sanotuissa suuressa alueliitoksessa kuulumaan Helsingin kaupunkiin 1.1.1946.
Kulosaarta koskevat aineistot
Kulosaaren huvilakaupungin ja sen toimikuntien arkistoja säilytetään Helsingin kaupunginarkistossa, joiden arkistoluettelot ovat luettavissa Sinetti-arkistotietokannassa. Kulosaaresta koskevasta aineistosta vain pieni osa on saatavilla digitoituna. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston osittaiskarttoihin lukeutuu Kulosaaren asemakaavoja ja suunnitelmia vuosilta 1907–1931. Kulosaaren kaikki säilyneet rakennuspiirustukset vuodesta 1908 alkaen on digitoitu.
Vuonna 1915 perustettiin Kulosaareen huvilakaupungin tytäryhtiö Brändö Spårväg Ab hoitamaan neljä vuotta aiemmin saarella toimintansa aloittanutta raitioliikennettä sekä Brändö Telefon och Elektricitets Ab huolehtimaan puhelinyhteyksistä ja sähkönjakelusta. Näiden yhtiöiden arkistoja säilytetään kaupunginarkistossa.
Kulosaaren huvilakaupungista on säilynyt osoiteilmoituskortisto vuosilta 1922–1944. Kortisto on täysin vastaava kuin Helsingin kaupungin osoiterekisteri, joka kattaa vuodet 1907–1973, ja johon Kulosaaren asukkaat lukeutuvat vuodesta 1946 alkaen. Kulosaaren huvilakaupungin ja Helsingin kaupungin osoiterekisterit on digitoitu kokonaisuudessaan, ja ne ovat tutkittavissa asiakaspäätteillä kaupunginarkiston tutkijasalissa.
Vanhin kaupunginarkistossa säilytettävä Kulosaarta koskeva kartta on vuodelta 1746, joka kuvaa Brändön rusthollin niittyjä Kulosaarensalmen (Brändösundet) molemmin puolin eli nykyisen Herttoniemen ja Kulosaaren alueilla. Kartan mukaan Kulosaari oli tuolloin suurimmaksi osaksi kovaa kallioista ja kivistä kovaa maata, jossa kasvoi pieniä mäntyjä ja kuusia sekä vähän lehtimetsää.