Digitoidut aineistot

Helsingin kaupunginarkisto on digitoinut keskeisimpiä ja käytetyimpiä aineistojaan. Digitoituja aineistoja pääsee suoraan katselemaan Sinetti -arkistotietojärjestelmän kautta klikkaamalla linkkiä.

Ab Parkstad-Vanda-Puistokylä Oy:n kartat 1906–1936Karttoja ja piirustuksia muun muassa Puistolan ja Tapanilan alueelta.
Berndt Aminoffin kokoelma, henkilö – ja tonttihistoriallista aineistoa 1696–1855Berndt Aminoffin kokoelman digitoidut aineistot sisältävät tonttihistorialliset muistiinpanot, jotka sisältävät tietoja tonttien omistajista sekä rakentamisesta. Lisäksi digitoituna on kokoelmasta edellisiin muistiinpanoihin liittyvät aakkoselliset henkilöviitekortit. Aineiston tiedot ovat vuosilta 1696–1855.
C. L. Engelin kirje- ja piirustuskokoelma 1813–1840Lisätietoa aineistosta löydät tästä artikkelista.
Haagan kauppalan rakennuspiirustukset 1907–1946Haagan kauppalan aikaan rakennettujen talojen suunnitelmia.
Hakemistot maistraatin pöytäkirjoihin 1809–1874Helsingin kaupungin historiatoimikunnan laatimat henkilö-, paikannimi- ja asiahakemistot maistraatin pöytäkirjoihin.
Helsingin esikaupunkiliitosselvitys 1936–1940Selvitysmies Yrjö Harvian ratkaisuehdotukset alueliitoksesta sekä yksityiskohtaiset mietinnöt kaikista Helsinkiin suunnitelluksi liitettävistä 15 eri alueesta. Helsingin suuri alueliitos v. 1946 toteutettiin suurimmilta osin Harvian mietinnön mukaisesti. Silloin Helsinkiin liitettiin mm. Lauttasaari, Malmi, Oulunkylä, Kulosaari ja Haaga.
Helsingin kadunnimet 1969–1981Helsingin kadunnimet on nimistötoimikunnan laatima kirjasarja helsinkiläisistä kadunnimistä, niiden historiasta, synnystä ja muutoksista. Kadunnimiluettelot sisältävät myös sellaisia katuja, joita ei ole enää olemassa. Kirjasarjassa on lisäksi artikkeleita nimenantamisen periaatteista ja käytännöistä.
Helsingin historialliset osittaiskartat kartat 1754–1965Historiallisia karttoja ja suunnitelmia eri kaupunginosista.
Helsingin historialliset yleiskartat kartat 1639–1968Historiallisia karttoja ja suunnitelmia Helsingistä.
Helsingin kaupungin kunnalliset asetuskokoelmat 1569–1980Kokoelmasta löytyvät kaupungin säännöt ja asetukset vuodesta 1569 vuoteen 1980.
Helsingin kaupungin kunnalliskalenterit 1911–1914Kalenterit ovat hyvä tietolähde kaupungin vanhojen virastojen organisaatioista ja henkilöistä.
Helsingin kaupungin lahjoitusrahastot 1930–1970Tietoja kaupungin saamista lahjoituksista ja niiden käyttöehdoista ja -tarkoituksista.
Helsingin kaupungin tilastolliset vuosikirjat 1906–2020Vuosikirjat sisältävät laajan kokoelman tilastoja Helsingistä sekä vertailutietoja Helsingin seudulta ja muualta Suomesta.
Helsingin maistraatin rakennuspiirustukset 1823–1930Maistraatin hyväksymiä historiallisia rakennuspiirustuksia, pääsääntöisesti kantakaupungista. 
Helsingin maistraatin asiakirjat 1700–1930Maistraatti huolehti kaupungin rahavaroista, kaupunkiasutuksen suunnittelusta, katujen ja teiden kunnossapidosta, järjestystoimesta ja kaupungin suojeluväestä. Pöytäkirjoista löytyy tietoa muun muassa maistraatin myöntämistä erilaisista luvista, esim. elinkeinoilmoituksista ja rakennusluvista.
Helsingin maistraatti, Tonttikirjat, tonttirekisterit 1820–1975Tonttikirjoista löytyvät tiedot rakennusrasitteiden päätöspäivämääristä.
Helsingin merimieshuoneen asiakirjat 1760–1871Merimieshuone oli laitos, joka suoritti laivaväen otto- ja päästökatselmuksen ja piti luetteloa merimiehistä. Digitoitu aineisto koostuu pääsääntöisesti miehistöluetteloista. 
Huoltovirasto, vaivaishoitojohtokunnan asiakirjat 1818–1882Johtokunnan vastuulla oli köyhien ja vaivaisten hoito.
Huutokauppakamarin pöytäkirjat 1707–1860Ruotsin lakien mukaan jokaisella oli täysi vapaus myydä huutokaupalla sekä irtainta että kiinteää omaisuutta. Lisäksi huutokauppakamarien välityksellä voitiin kaikki ulosottoon pannut tavarat parhaiten myydä ja vaihtaa käyviksi varoiksi. Ensimmäiset huutokauppalaitokset järjestettiin aluksi yksityisten henkilöiden toimesta, mutta 1700 -luvulla ne alistettiin julkiseen valvontaan suuremman vaikutusvallan saamiseksi. Huutokauppalaitoksen virkamiesten tuli olla valantehneitä virkamiehiä ja kahden maistraatin jäsenen tuli olla läsnä kaikissa kaupungin huutokaupoissa valvomassa niiden laillisuutta.
 
Helsingin huutokauppakamarin asiakirjat on erotettu maistraatin arkistosta omaksi kokonaisuudekseen.
Kaupunginhallituksen mietinnöt 1875–1982Oma vuosittainen sarja raporteista, joita kaupunginvaltuusto on käyttänyt päätöksentekonsa tukena. Mietinnöt muodostuvat eri hallintokuntien ja asiantuntijoiden lausunnoista.
Kaupunginhallituksen pöytäkirjat 2005–2010Pöytäkirjoista löytyy kaupunginhallituksen päätökset, joista on poistettu Eu:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti yksityishenkilöiden tiedot.
Kaupunginmuseon lehtileikekokoelman hakukortisto 1950–1982Helsingin kaupunginmuseon lehtileikekokoelma on erinomainen väline tutkia miten erilaiset tapahtumat ja keskustelut ovat tallentuneet sanomalehtien sivuille. Pääasiassa lehtileikkeet käsittelevät Helsinkiä ja aineisto kattaa vuodet 1950 – 1982. Lue lisää lehtileikekokoelmasta tästä artikkelista.
Kaupunginvaltuuston päätökset 1912–1921Sisältävät kaupunginhallituksen tekemät ehdotukset ja kaupunginvaltuuston tekemät päätökset näihin esitettyihin asioihin. 
Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat liitteineen 1875–1921Kaupunginvaltuuston pöytäkirjat liitteineen digitoituna.
Kaupunkisuunnitteluviraston sisällön mukaan järjestetyn kokoelman hakemistot 1880–2001Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston sisällön mukaan järjestetty kokoelma on asian mukaan järjestetty sarja (Ha), joka on muodostettu asiakirjakopioista aakkosjärjestykseen tietyn asian mukaan. Sarjan tiedot kattavat vuodet 1880–2001. Sarjaan on tehty kullekin asialle hakemisto, johon on listattu asian sisältämät asiakirjakopiot aikajärjestyksessä.
Kertomukset Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1875–1965Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen sekä lauta- ja johtokuntien keskeisimmät päätökset sekä virastojen ja laitosten toimintakertomukset.
Kiinteistövirasto, siirtolapuutarhatoimisto, Siirtolapuutarhojen istutussuunnitelmat 1932–1960Helsingin kaupungin siirtolapuutarhojen istutussuunnitelmia.
Kiinteistövirasto, siirtolapuutarhatoimisto, Omakotipuutarhojen istutussuunnitelmat 1929–1987Omakotipuutarhojen istutussuunnitelmia ympäri Helsinkiä.
Kulosaaren rakennuspiirustukset 1908–1949Kulosaaren huvilakaupungin  aikaan rakennettujen talojen suunnitelmia.
Kämnerinoikeuden pöytäkirjat ja liitteet (allegaatit) 1702–1868Kämnerinoikeus toimi raastuvanoikeuden alaisuudessa. Siellä käsiteltiin muut riita-asiat paitsi vekseli- ja merioikeusasiat ja eräät muut raastuvanoikeudelle kuuluneet asiat. Kämnerinoikeus ratkaisi myös vähäisempiä rikosasioita.
Munkkiniemen rakennuspiirustukset taajaväkisen yhdyskunnan ajalta 1927–1961Munkkiniemen taajaväkisen yhdyskunnan aikaan rakennettujen talojen suunnitelmia.
Raastuvanoikeuden konkurssiasiakirjat ja niiden aakkosellinen hakemisto 1818–1860Raastuvanoikeuden konkurssiasiakirjat digitoituna, sekä aakkosellinen hakemisto asiakirjoihin.
Raastuvanoikeuden perukirjat 1810–1880Kuolleiden helsinkiläiset perukirjat digitoituna. Perukirja on perunkirjoitustilaisuudessa laadittu luettelo ja arviointi vainajan omaisuudesta, jonka pohjalta suoritetaan perinnönjako ja määräytyy perintövero.
Raastuvanoikeuden tuomiokirjat, tuomiotaltiot ja riita-asiat, I osasto 1813–1860Raastuvanoikeuden ensimmäinen osasto päätti muun muassa lainhuudatus- ja kiinnitysasioista sekä niistä syntyvistä riidoista, sekä riidoista koskien oikeutta lunastaa kaupungissa olevia maita ja rakennuksia. Oikeus käsitteli myös merilakiasiat sekä riidat naapurien toisilleen aiheuttamista vaivoista ja rasituksista.
Raastuvanoikeuden tuomiokirjojen hakemisto 1653–1656Hakemisto Helsingin raastuvanoikeuden tuomiokirjoihin. Tuomiokirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, ja ne löytyvät digitoituna Finnasta.
Rahatoimikamarin pöytäkirjat 1877–1930Rahatoimikamari toimi kaupunginhallituksen edeltäjänä. Sen tehtävänä oli hoitaa kaupungin omaisuutta ja raha-asioita, kantaa verot, suorittaa kaupungin maksut ja laatia talousarvio.
Rahatoimisto kunnallisverojen kantokirjat 1875–1915Kunnallisveroluetteloita voidaan hyödyntää esimerkiksi talous- ja sosiaalihistorian tutkimuksessa. Verotietoja vertailtaessa tulee huomioida inflaation vaikutus ja se, etteivät kaikki Helsingin kaupungin asukkaat maksaneet kunnallisveroa. Esimerkiksi vuonna 1890 Helsingissä oli noin 56 000 asukasta ja näistä kunnallisveroa maksoi vain hieman alle 8 000 henkeä eli noin 14 % koko kaupungin asukkaista. Myöhemmin kunnallisveron maksajien määrä kasvoi ja vuonna 1915 kunnallisveroa maksoi jo 29 % kaupungin asukkaista.  Veroluettelot ovat myös hyödyllistä aineistoa sukututkijoille, sillä niistä ilmenee kunkin veronmaksajan osoite.
Rahatoimisto kunnallisverojen rekisteri 1886–1915Kunnallisveronkantokirjoihin on vuodesta 1886 lähtien olemassa kunnallisverojen rekisteri eli aakkosellinen hakemisto kunnallisveron maksajista, joka on myös digitoitu vuoteen 1915 saakka. Kunnallisverojen rekisteri viittaa vuosina 1886–1890 kunkin veronmaksajan kohdalla kaupunginosaan ja kantokirjan sivunumeroon. Vuodesta 1891 alkaen rekisterissä on annettu jokaiselle veronmaksajalle yksilöivä numero, minkä perusteella henkilö löytyy varsinaisesta kunnallisveroluettelosta juoksevassa numerojärjestyksessä.
Rakennuskonttorin piirustukset 1849–1966Pääpiirustuksia kaupungin rakennuttamista kiinteistöistä esim. kouluista, sairaaloista, kirjastoista ja paloasemista.
Rakennusvirasto, puistosuunnitelmatYli 900 digitoitua piirustusta Helsingin viheralueista. Sisältää muun muassa puistoissa olevien kasvien istutussuunnitelmia.
Tilastotoimiston erikoistilastot 1910–1976Erikoistilastoja terveydenhoidosta, ulkomaankaupasta ja merenkulusta, kaupungin teknillisistä laitoksista ja opetustoimesta.
Tilastotoimiston kiinteistökortisto 1820–1960Kiinteistökortistosta (usein myös tonttikortisto) käy ilmi mm. Helsingin kaupungin tonttien omistajavaiheet siitä alkaen kun kaupunki on myynyt tontin. Kortisto on laadittu 1950-luvulla tilastotoimiston, nykyisen Helsingin kaupungin tietokeskuksen edeltäjän, toimesta. Kortiston tiedot, jotka ulottuvat 1800-luvun alkuvuosikymmeniltä 1950-luvulle, kerättiin pääsääntöisesti Helsingin maistraatin laatimista tonttikirjoista.
Tilastotoimisto, Kuolleiden kortisto 1914–1934Kuolleiden kortisto sisältää tiedot yli 60 000 vuosina 1914–1935 kuolleesta henkilöstä, jotka ovat kuollessaan asuneet, olleet kirjoilla tai kuolleet Helsingissä. Kortisto sisältää siten tietoja Helsingissä kuolleiden helsinkiläisten lisäksi Helsingin eri seurakunnissa tai siviilirekisterissä kirjoilla olleista henkilöistä, jotka ovat kuolleet kaupungin ulkopuolella, sekä ulkopaikkakuntalaisista, jotka ovat kuolleet Helsingissä. Ulkopaikkakuntalaiset on kortistossa yleensä kirjattu vaaleiden korttien sijaan sinisille, tummille korteille. Kortistosta puuttuvat raastuvanoikeuden päätöksellä kuolleiksi julistetut helsinkiläiset, joiden tiedot löytyvät kuolintodistuksista.
Tilastotoimisto, Väestö-, rakennus- ja asuntolaskenta 1960–1985Tarkkoja väestönlaskentatietoja Helsingistä.

Rakennuskonttorin rakennuspiirustukset, Kamppi; Rihkamamyymälä Narinkka. Katso Sinetissä.