Kaupunki ja kaupunkilaiset tilastoina

Historiallista tutkimusta tehdessä, oli kyse sitten henkilöistä tai tapahtumista, on oleellista saada asetettua aineistoista kerätyt havainnot osaksi laajempaa ajallista kontekstia. Ajallisen kontekstin hahmottamisessa voivat auttaa erilaiset historiallisiin ajanjaksoihin tai teemoihin pureutuvat tietokirjat, mutta kontekstin rakentamiseen voidaan hyödyntää myös muitakin aineistoja. Kun halutaan tarkkoja tietoja tiettynä ajanjaksona vallinneita olosuhteista tai verrata eri ajanjaksojen olosuhteita keskenään, ovat tilastolliset aineistot siihen erinomainen tietolähde.

Säännönmukaisesti laadittujen tilastotietojen avulla pystyt asettamaan omat löydöksesi osaksi oman ajankohtansa laajempaa kontekstia sekä samalla ne mahdollistavat sinulle tilannekuvan vertailun myös muihin ajanjaksoihin. Jos esimerkiksi tutkimusta tehdessäsi olet saanut selville, että tutkimasi henkilö on määritelty irtolaiseksi vuonna 1911 ja haluaisit selvittää onko tämä ollut kuinka tavanomaista tuohon aikaan, on irtolaisten kokonaismäärä todennettavissa kyseisen vuoden tilastollisesta vuosikirjasta. Vertailemalla irtolaisten määrää kaupungin väkilukuun pystytään saamaan käsitys minkä kokoisesta väestöryhmästä oikein puhutaan. Jos tutkimasi henkilö on vielä ulkopaikkakuntalainen, pystyt vertaamaan kyseiseltä paikkakunnalta saapuneiden edustusta irtolaisten kokonaismäärässä.

Säännöllisesti laadittujen tilastoaineistojen avulla pystyt hahmottamaan yhteiskunnallisia olosuhteita sekä havainnoimaan miten olosuhteisiin kohdistuneet mahdolliset muutokset ovat voineet heijastella omaan tutkimuskohteeseesi. Tilastojen kautta sinun on myös mahdollista asettaa erilaiset löytämäsi abstraktitkin tiedonmuruset merkitykselliseen kontekstiin. Käsitys ihmisen sosiaalisesta asemasta tai varallisuudesta muuttuu huomattavasti ymmärrettävämmäksi, kun pystyt yhdistämään esimerkiksi ihmisen ammatin kyseisestä ammattiryhmästä tilastoituun keskipalkkaan ja keskipalkan vuorostaan aikanaan vallinneiden elintarvikkeiden ja kulutustuotteiden keskihintoihin.

Kaupungin tilastollinen vuosikirja

Helsingin kaupunki on systemaattisesti tuottanut tilastollista aineistoa 1800-luvun lopulta lähtien. Järjestelmällisesti laaditun tilastoaineiston koostamisen on katsottu hyödyttävän kunnallista päätöksentekoa sekä erilaisten palveluiden järjestämistä. Tilastojen avulla on pystytty isossa mittakaavassa luotettavasti vertailemaan kaupungin tilaa koskevia tietoja eri ajanjaksoilta ja hyödyntämään näitä tietoja tehtyjen päätösten vaikutuksien tarkastelussa sekä tulevien päätöksien mahdollisten vaikutuksien ennakoimisessa. Varhaisimpia ja keskeisimpiä syitä tilastojen laatimiseen oli esimerkiksi tarve hahmottaa ja ymmärtää sairauksien keskittymistä tietyille kaupungin alueille. Vaikka ensisijainen tarve tilastollisten aineistojen tuottamiseen olisikin aikanaan ollut päätöksenteon tukeminen, ei se estä kerätyn aineiston hyödyntämistä tutkimuksellisiin tarkoituksiin.

Varhaisimmassa vaiheessa kaupunkia koskevien tilastojen koostamisesta vastasi rahatoimikamarin aktuaari. Myöhemmin tämän tehtävän hoitamista varten perustettiin kokonaan oma virastonsa vuoden 1911 alusta, kun tilastokonttori aloitti toimintansa. Tilastokonttorin nimi muutettiin vuonna 1930 tilastotoimistoksi, jonka nimellä arkistonmuodostaja Sinetissä tunnetaan. Tilastolliset julkaisut toimitettiin suomen ja ruotsin kielen lisäksi vuoteen 1952 ranskaksi, jolla vielä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla oli keskeinen asema lingua francana. Englannin kieli syrjäytti ranskan vähitellen sotien jälkeen Yhdysvaltojen kansainvälisen roolin kasvaessa.

Ennen kuin kaupunki aloitti vuosittaisten tilastollisten vuosikirjojen julkaisemisen vuonna 1905 keskeisimmät kaupungin toimintaa koskevat tilastotiedot sisällytettiin kunnalliskertomusten lopusta löytyviin tilastoliitteisiin. Kaupungista kokonaisuudessaan tietoa-antavien tilastollisten vuosikirjojen lisäksi kaupunki alkoi 1910-luvulla julkaisemaan rinnakkaisia vuosittaisia erikoistilastojen sarjoja, joihin koostettiin tarkempia tilastoja hallinnonalakohtaisina julkaisusarjoinaan.

Kaupungin tilastollisia vuosikirjoja pääset kätevästi selaamaan Sinetistä aina vuoteen 2021. Julkaisut on tekstintunnistettu, joten Sinetissä tekemäsi haut kohdistuvat suoraan myös yksittäisten julkaisujen sisältöihin. Lisäksi pystyt etsi-toiminnolla hakemaan sanoja tai tekstinpätkiä avatun vuosikirjan sisältä. Tekstintunnistuksen käytössä on kuitenkin poikkeuksena, että vuoteen 1937 asti julkaisujen suomenkieliset tekstit kirjoitettiin fraktuura-kirjasintyypillä, jonka tunnistamiseen kaupunginarkistolla tällä hetkellä käytössä olevat tekstintunnistusvälineet eivät taivu. Julkaisujen ruotsin- ja ranskankielisiin teksteihin käytössä olevat hakutoiminnot kuitenkin tarttuvat.

Tilastotoimiston jälkeen tilastojen laatimisesta vastasi kaupungin tilastokeskus ja sen jälkeen tietokeskus. Nykyisin tilastollisen aineiston koostamisesta vastaa Helsingin kaupunkitietopalvelut. Sinetistä on tällä hetkellä katsottavissa tilastolliset vuosikertomukset aina vuoteen 2021 asti, mutta luonnollisesti kaupunki kerää ja tuottaa jatkuvasti uutta tilastollista aineistoa kaikkien saataville. Tuoreimpia tilastotietoja pääset kätevästi tarkastelemaan Helsingin kaupunkitietopalveluiden tilastotietokannoista.

Erikoistilastot

Nimensä mukaisesti erikoistilastot keskittyvät kukin johonkin kaupungin toiminnan osa-alueeseen vielä syvemmällä tasolla kuin kaupungin tilastollisissa vuosikirjoissa on ollut tapana. Esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoidon erikoistilastoissa on yksityiskohtaisia tietoja jokaisen kaupungin ylläpitämän sairaalan toiminnasta, mutta myös elintarvikkeiden tarkastukseen liittyvistä tuloksista ja testausmääristä. Ulkomaankauppa ja merenkulkua käsittelevistä erikoistilastoista selviää esimerkiksi mistä maista ja kuinka paljon Helsinkiin on saapunut laivoja tai kuinka suuria määriä Helsinkiin on tuotu jonakin tiettynä vuonna kahvia ulkomailta.

Kaupungin julkaisemat erikoistilastojen vuosittaiset julkaisut jakautuvat seuraaviin kategorioihin:

• Terveyden- ja sairaanhoito
• Ulkomaankauppa ja merenkulku
• Kaupungin teknilliset laitokset
• Opetuslaitokset

Kutakin erikoistilastojen sarjaa on julkaistu vaihtelevina ajanjaksoina, mutta karkeasti jokaisessa kategoriassa ensimmäiset vuositilastot on julkaistu 1910-luvulla ja viimeiset 1970-luvun lopulla. Erikoistilastoja on voitu laatia vielä tämänkin jälkeen, mutta tämän tyyppisenä sarjana niitä ei kaupunginarkistosta löydy 1970-luvun lopun jälkeen. Kuten tilastollisissa vuosikirjoissa myös erikoistilastoissa on suomen ja ruotsin kielen lisäksi ranska vahvasti läsnä 1950-luvulle asti.