Usein kysytyt kysymykset
Aluksi sinun kannattaa tarkastaa Sinetti-arkistotietojärjestelmästämme löydätkö sieltä suoraan itseäsi kiinnostavaa aineistoa. Voit tämän jälkeen tehdä Sinetin kautta aineistoa koskevan tilauksen, jolloin materiaalit noudetaan valmiiksi tutkijasalin yhteyteen sinua odottamaan. Saat sähköpostiisi kuittauksen siinä vaiheessa, kun aineisto on noudettu. Kannattaa myös tutustua sivuiltamme löytyvään Mitä meillä ei ole -osioon.
Ennen tutkijasaliin saapumista kannattaa tarkistaa verkkosivuiltamme ajankohtaiset aukiolotiedot. Vakiintuneet aukioloajat löytyvät esimerkiksi tämän sivun alareunasta. Verkkosivujemme etusivulla myös ilmoitetaan erikseen, mikäli tutkijasalissa asioimiseen liittyy jotakin poikkeuskäytäntöjä.
Kun saavut tutkijasaliin, kirjoita ensiksi nimesi vieraskirjaan. Tätä tietoa käytetään vain asiakasmäärien seuraamiseen. Tämän jälkeen vie päällysvaatteesi tutkijasalin aulasta löytyvään naulakkoon. Naulakoiden yhteydestä löytyy esteetön vessa sekä lukolliset tallelokerot repuille ja kasseille, joita ei saa viedä tutkijasaliin. Tutkijasaliin saa viedä muistiinpanovälineitä ml. tietokoneet ja tabletit, mutta mahdolliset eväät tulisi nauttia tutkijasalin aulassa asiakirja-aineiston suojelemiseksi.
Tutkijasalista löytyy hylly, johon voi halutessaan jättää käyttämänsä aineiston varaukseen täyttämällä varauskupongin. Varaus on voimassa kaksi viikkoa ellei muusta sovita. Aineiston, jolle ei ole enää käyttöä voi palauttaa tutkijasalin vierestä löytyvään merkittyyn palautuskärryyn.
Tiedot keskeisimmistä digitoiduista aineistoista löytyvät esimerkiksi täältä kaupunginarkiston verkkosivujen osiosta Digitoidut aineistot. Lisäksi digitoituja aineistokokonaisuuksia pääsee hakemaan suoraan Sinetti-arkistotietojärjestelmän kautta, joko valitsemalla hakuosion Digitoidut aineistot -kohdasta haluamansa aineistokokonaisuuden tai käyttämällä vapaata tekstihakua ja rajaamalla haun pelkästään digitoituihin aineistoihin.
Käytetyin sukututkimuksellinen aineistokokonaisuus on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, joka kattaa vuodet 1907-1973. Helsingissä asuneiden henkilöiden yleisiä henkilötietoja sekä asuinosoitteita.
Lisäksi sukututkimuksessa hyödyllisiä tietoja voi löytyä Helsingin merimieshuoneen arkistosta, joka kattaa vuodet 1759–1942. Yksittäisten henkilöiden löytämiseen aineistoista tarvitaan kuitenkin useimmiten vähintään tieto laivan nimestä, jolla henkilö on palvellut sekä mahdollisesta palvelusajankohdasta.
Jos henkilö on ollut töissä kaupungin palveluksessa on tästä mahdollista löytää tietoja kaupungin palkkalautakunnan (1918–1978) virkakorttien avulla.
Jos kiinnostuksen kohteena on vanhempi aineisto, voi sukututkimuksessa hyödyntää Helsingin raastuvan oikeuden arkistosta löytyviä perukirjoja, jotka kattavat vuodet 1679–1880.
Vanhemman aineiston osalta on mahdollista myös hyödyntää Helsingin maistraatin arkistosta löytyviä erilaisia henkilöluetteloita, jotka sisältävät aineistoa 1700-luvun jälkipuoliskolta 1800-luvun puolivälin tietämille.
Sukututkimukseen on mahdollista myös hyödyntää Helsingin rahatoimiston arkistosta löytyviä henkirahojen kantokirjoja eli henkikirjoja, jotka kattavat vuodet 1727–1924.
Lisäksi kaupunginarkistosta löytyy suuri määrä erilaisia yksityisarkistoja, joista voi olla tutkimuksen luonteesta riippuen apua.
Ensisijainen ja kattavin lähde Helsingissä asuneiden henkilöiden osoitteiden selvittämiseen on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, jonka sisältämät tiedot kattavat vuodet 1907–1973. Kyseisestä rekisteristä löytyy jokaisesta silloisen Helsingin alueella asuneesta henkilöstä niin sanottu peruskortti, johon on listattu erinäisten henkilötietojen lisäksi henkilön asuinosoitteet.
Kun kyseessä on yhtä henkilöä koskevat osoitetiedot, onnistuu tietojen saaminen vaivattomimmin tekemällä kaupunginarkiston palautejärjestelmän kautta asiasta tietopyyntö. Tietopyyntöön tulisi sisällöttään vähintään henkilön nimi ja mahdollinen syntymäaika tai muu tarkentava tieto, jolla yksilö pystytään erottamaan mahdollisista nimikaimoistaan. Kaikki muu mahdollinen pohjatieto auttaa myös oikean henkilön paikantamisessa.
Vanhempia henkilökohtaisia rokotetietoja kannattaa ensisijaisesti lähteä tiedustelemaan Helsingin terveydenhuollon keskusarkistosta.
- Helsingin terveydenhuollon keskusarkisto. Asiakastietojen pyytäminen
- Terveydenhuollon keskusarkiston palvelupuhelin (klo 9.00–14.30) (09) 310 76505
Kaupunginarkistosta löytyy joidenkin lukioiden päättötodistuksia, mutta ei ylioppilastodistuksia. Ylioppilastodistuksia tulee pyytää Ylioppilastutkintolautakunnasta. Mahdollisten päättötodistusten sijainnin voit tarkistaa Koulurekisteristä.
Vanhempia Helsingin maistraatin hyväksymiä rakennuslupapiirustuksia vuoteen 1932 asti löytyy digitoituna Sinetti-arkistotietojärjestelmästä, jossa ne ovat vapaasti katseltavissa ja ladattavissa. Kokoelma ei ole täydellinen. Rakennuslupapiirustukset ovat järjestetty kaupunginosan, korttelin ja tontin mukaan. Löytääksesi haluamasi rakennuspiirustukset, sinun tulee ensiksi selvittää kyseisen rakennuksen kiinteistötunnus, joka on muodossa kaupunki-kaupunginosa-kortteli-tontti.
Tuoreemmat Helsingin maistraatin ja Helsingin rakennusvalvonnan hyväksymät rakennuslupapiirustukset ovat saatavilla Lupapisteen verkkokaupasta.
Nykyinen Hämeentie nimettiin Itäiseksi viertotieksi vuonna 1863–1864 tehtyjen tietöiden seurauksena. Alkuperäinen nimi palautettiin vuonna 1928. Vastaavasti nykyistä Mannerheimintietä on kutsuttu samoihin aikoihin Läntiseksi viertotieksi. Muina aikoina kyseisestä tiestä käytettiin nimitystä Turuntie ennen nykyisen nimen saamista vuonna 1942.
Paikallishistoriaa tutkivalle mielenkiintoinen digitoitu julkaisu on kadunnimitoimikunnan laatima Helsingin kadunnimet 1–3. Se on hakuteos, josta voi selvittää, miten kadunnimet ovat aikojen saatossa muuttuneet ja mistä eri kadut ovat saaneet nimensä. Helsingin kadunnimet löytyy sähköisenä Sinetti-arkistotietojärjestelmästä.
Kaupunginarkiston aineistoista löytyy tietoa myös hyvin yksityiskohtaisiin kysymyksiin. Yksittäisissä pienissä kysymyksissä kannattaa tehdä tietopyyntö, jolloin kaupunginarkiston henkilökunta voi yrittää etsiä vastausta pyydettyyn asiaan.
Esimerkkitapauksessa vastaus tiedusteluun löytyy XV Olympia Helsinki 1952 -olympiakyläosaston arkistosta. Urheilijoiden majoitusta käsittelevän kirjeenvaihdon asiakirjoista selviää muun muassa, että Hollannin joukkue majoittui osoitteissa Koskelantie 9D 27 – 34 ja Koskelantie 9E 35 – 39.
