XV Olympia Helsinki 1952 -arkisto

Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaiset ovat toistaiseksi olleet ainoat Suomen isännöimät olympialaiset ja ovat siten yksi tunnetuimmista Suomessa koskaan järjestetyistä tapahtumista. Olympialaisten vaikutus suomalaisiin, Helsingin kaupungin kehitykseen ja sekä Suomen että suomalaisten julkisuuskuvaan maailmalla oli hyvin merkittävä.  Olympialaiset tarjosivat Suomelle mahdollisuuden nousta kansainväliseen tietoisuuteen sekä luoda että kirkastaa Suomi-kuvaa maailmalla. Tässä aineistoesittelyssä tutustutaan kisojen järjestämisestä syntyneiden asiakirjojen muodostamaan XV Olympia Helsinki 1952 -arkistoon

Suomelle Helsingin kesäolympialaiset symboloivat käännekohtaa sotaa seuranneiden vaikeiden jälleenrakennusvuosien ja säännöstelyn jälkeen. Sotakorvaukset saatiin maksettua samana vuonna ja pahimmat pulavuodet alkoivat olla ohi. Olympialaiset koettiin osoituksena Suomen uudelleen saavuttamasta suvereniteetista kansainvälisessä yhteisössä. Ne osoittivat Suomen kuuluvan länteen, mutta toivat samalla myös esiin Suomen mahdollista roolia sillanrakentajana kahden keskenään kilpailevan blokin välillä.

Olympialaisten järjestämisellä oli myös keskeinen vaikutus Helsinkiin kaupunkina. Kaupunki toteutti olympialaisia varten mittavia rakennushankkeita ja olympialaiset innostivat muutenkin modernisoimaan sekä uudistamaan Helsinkiä. Kaupunki sai olympialaisten myötä muun muassa uuden lentokentän, Olympiaterminaalin matkustajalaivoja varten sekä olympialaisten kisakylän muodossa 700 uutta asuntoa. Useat olympialaisia varten rakennetut rakennukset ovat edelleen pystyssä. Tästä voidaan kiittää kisojen järjestelytoimikunnan vuonna 1947 hyväksymää periaatetta, jonka mukaan kisoja silmällä pitäen suoritetaan vain sellaisia rakennustöitä ja hankintoja, joista on hyötyä kisojen jälkeenkin.

Olympialaiset olivat ja ovat edelleen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen suuri ja paljon huomiota herättänyt tapahtuma. Kisojen kansallinen merkittävyys tulee niiden huomioarvon lisäksi järjestelyiden vaatimasta huomattavasta yhteisestä ponnistuksesta. Suomen hyvästä julkisuuskuvasta huolehdittiin aina pääkaupungin juhlavasta ulkonäöstä kansalaisten hyvään käytökseen asti.

Olympialaisten synnyttämät asiakirja-aineistot

XV Olympia Helsinki 1952 -arkisto kuvaa ainutlaatuisesti aikaansa ja murroskohtaa Helsingin sekä koko Suomen kehityksessä. Helsingin olympialaisten arkisto sisältää kaikki olympialaisten järjestelyihin ja itse kisoihin liittyvät asiakirjat ja siten muodostavat yhdessä paikassa säilytettävän kokonaisuuden. Aineistokokonaisuus on kansallisesti merkittävä ja sen monipuolisesta sisällöstä johtuen sitä on käytetty ja tutkittu urheiluhistorian lisäksi lukuisissa eri tarkoituksissa. Aineiston ainutlaatuisuudesta ja eheydestä johtuen arkistoon on kohdistunut suurta mielenkiintoa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämä johtuu osittain siitä, että useissa kesäolympialaiset järjestäneissä kaupungeissa olympialaisten aineistot ovat päätyneet monen eri toimijan haltuun, eivätkä siten muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.

XV Olympia Helsinki 1952 -arkisto sisältää Helsingin kesäolympialaisten järjestelyihin liittyvät alkuperäiset asiakirjat ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Asiakirjat kattavat vuodet 1947—1956, eli ajanjakson kisojen suunnittelusta siihen asti, kun XV Olympia Helsinki ry päätti toimintansa.

Urheilu ei ole arkistossa keskeisimmässä asemassa, vaan suurin osa olympialaisten asiakirjoista liittyy kisoihin valmistautumiseen, kuten urheilupaikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen, kisojen aikaisiin majoitus- ja liikennejärjestelyihin, lipunmyyntiin, markkinointiin ja kilpailijoiden ja katsojien viihtyvyyteen. Itse kisojen aikana laadituista asiakirjoista merkittävimpiä ovat urheilutulokset sekä toimitteet, kuten esimerkiksi kisaohjelmat ja pääsyliput. Aineistojen perusteella on mahdollista saada tietoa muun muassa ajan tekniikasta, ruokakulttuurista, taiteesta ja turismista.

Päävastuu kisojen valmisteluista oli kisojen järjestelytoimikunnalla. Järjestelytoimikunnan ja sen alaisen työvaliokunnan pöytäkirjoista käy ilmi mitä kaikkea oli huomioitava kisojen järjestelyihin liittyen. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi kisojen markkinointi, kaupallisten toimijoiden kanssa tehdyt sopimukset, kisoihin saatujen lahjoituksien koordinointi, pääsylippujen hinnoittelu, kisojen valokuvaukseen ja filmatisointiin liittyvät sopimukset, urheilijoiden ja kisavieraiden majoitus ja niin edelleen. Sanomalehtiosaston laatimista tiedotuslehdistä puolestaan selviää miten Helsinkiä, Suomea ja Suomen urheiluelämää markkinoitiin ulkomaille.  Urheiluosaston kilpailupöytäkirjoista löytyvät kaikkien kisoihin osallistuneiden urheilijoiden ja joukkueiden urheilutulokset ja sijoitukset. Lisäksi arkistossa on paljon triviaalitietoa, kuten olympiasoihdun ja kisajulisteiden piirustusehdotukset sekä soihtuviestissä mukana olleiden juoksijoiden nimet. Olympialaisten järjestelyt kuvaavat mielenkiintoisella tavalla aikaansa ja Helsingin modernisoitumista. Tärkeitä kulttuurihistoriallisia tietoja voi löytää tutustumalla esimerkiksi olympialaisten aikaiseen viihdeohjelmaan tai ruoka- ja juomatarjoiluihin.

Helsingin kesäolympialaisten arkiston kautta saa myös näkymän maailmanpoliittisesti kiinnostavaan historialliseen ajankohtaan. Toinen maailmansota oli ohi, mutta kylmä sota ja uudet vastakkainasettelut varjostivat maailmantilannetta. Vuonna 1952 toisen maailmansodan häviäjävaltiot Saksa ja Japani pääsivät jälleen mukaan kisoihin, ja Neuvostoliitto teki ensiesiintymisensä olympialaisissa. Suuri yleisö näkikin Helsingin olympiakisat maailman kahden supervallan välisenä kamppailuna, jossa nämä myös voittivat eniten mitaleita.

Vuoden 1952 olympialaisten hallinto ja arkistojen muodostuminen

Kansainvälinen Olympiakomitea myönsi Helsingille vuoden 1952 kesäolympialaisten isännyyden 17.6.1947. Helsingin rahatoimen apulaiskaupunginjohtaja Erik von Frenckellin panos oli ratkaiseva kisojen saamisessa Helsinkiin. Helsingin kaupungilla oli hyvin aktiivinen asema kisojen suunnittelussa ja urheilupaikkojen rakentamisessa. Helsingin kisapaikat olivat jo lähes valmiita, koska kaupungin oli alun perin määrä isännöidä vuoden 1940 olympiakisoja, jotka peruutettiin levottoman maailmantilanteen vuoksi.

Kisat pidettiin Helsingissä 19.7. – 3.8.1952, paitsi nykyaikainen 5-ottelu, joka kilpailtiin Hämeenlinnan Ahvenistossa. Kisoissa oli mukana 69 maata. Kisojen järjestäjäksi perustettiin rekisteröity yhdistys, XV Olympia Helsinki ry, joka merkittiin yhdistysrekisteriin 6.11.1947. Sen jäseninä olivat Suomen Olympiakomitea, Suomen valtio, Helsingin kaupunki sekä 26 eri urheilujärjestöä. Yhdistys purettiin kisojen jälkeen 14.5.1956, jonka jälkeen yhdistys luovutti aineistonsa Helsingin kaupunginarkistolle.

Yhdistyksen ylin elin oli järjestelytoimikunta, jonka puheenjohtajana toimi Erik von Frenckell. Järjestelytoimikunnan välittömässä alaisuudessa toimi rakennustöistä vastannut Olympiarakennustoimisto. Se toimi yhdessä Helsingin kaupungin asettaman Helsingin Olympiakisojen urheilulaitoskomitean kanssa. Olympiakisojen johtaja A. E. Martola johti vuodesta 1950 neljää jaostoa ja keskuskansliaa, joiden alla toimi lukuisia osastoja ja toimistoja. Neuvoa-antavina eliminä toimi lukuisa määrä toimikuntia, mukaan lukien lajikilpailuja järjestävät olympiatoimikunnat. Helsingin kaupunginarkistossa XV Helsinki Oympia Helsinki ry:n jokainen yksikkö muodostaa oman ala-arkistonsa.