Lähteet taloyhtiöiden historiaan

Meiltä usein tiedustellaan aineistoja, jotka voisivat valottaa taloyhtiöiden syntyhistoriaa sekä niiden vaiheita eri aikoina. Näiden tiedustelujen tiimoilta päätimme kirjoittaa yleisesityksen meiltä löytyvistä aineistoista, joista voi olla apua taloyhtiön historiaa selvittäessä. Tässä artikkelissa emme niinkään pureudu taloyhtiöiden muodostamisen historiaan yleisellä tasolla vaan lähestymme teemaa meiltä löytyvien lähdeaineistojen näkökulmasta. Mikäli osakeyhtiömuotoisen taloyhtiön historia ilmiönä kiinnostaa, löytyy Historia Helsingistä mainio ja tiivis katsaus taloyhtiömallin alkuvuosiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin ensimmäisiä taloyhtiöitä alettiin muodostamaan.

Kuten kaikkien tutkimusaiheiden kohdalla, on myös taloyhtiön historiaa tutkittaessa hyvä tiedostaa millä periaatteella kaupunginarkistossa säilytettävät aineistot ovat muodostuneet. Kaupunginarkiston ensisijainen tehtävä on varmistaa kaupungin toiminnassa syntyneiden viranomaistietojen säilyminen jälkipolville, minkä myötä kaupunginarkiston aineistoista merkittävin osuus koostuu tiedoista, jotka ovat syntyneet jonkin kunnallishallinnollisen prosessin seurauksena. Taloyhtiöiden tapauksessa tämä tarkoittaa taloyhtiöitä koskevien asiakirjojen muodostumisen vaatineen kyseisen taloyhtiön tai sen edeltäjän kanssakäymistä kaupungin viranomaisten kanssa. Yleisimpiä taloyhtiön menneisyyttä koskevia prosesseja ovat esimerkiksi tontin ostaminen tai vuokraaminen, rakennusluvan hakeminen sekä tonttia koskevat kaavoituspäätökset.

Kaupunki on myös tuottanut tietoa, joka ei ole välttämättä liittynyt suoraan mihinkään tiettyyn hallinnolliseen päätösprosessiin vaan tiedon tehtävänä on ollut tukea yleisesti kaupungin hallinnointia. Tämän tyyppistä tietoa löytyy esimerkiksi tilastotoimiston laatimasta kiinteistökortistosta, johon on kirjattu kiinteistöjen omistajuussuhteita 1800-luvulta aina 1960-luvulle asti.

Kaupungin itse tuottamien aineistojen lisäksi kaupunginarkistosta löytyy lukuisia yksityisarkistoja, mutta näiden hyödyntäminen taloyhtiöiden historiaa selvittäessä on yleensä hyvin tapauskohtaista. Esimerkiksi meiltä löytyy useiden taloyhtiöiden arkistoja, mutta on sattumasta kiinni löytyykö juuri sen taloyhtiön, jonka historiaa asiakas haluaisi selvittää.

Alla käymme läpi yleisimpiä meiltä löytyviä arkistolähteitä taloyhtiöiden historian selvittämiseen sekä kuinka sinun on itse mahdollista niitä hyödyntää. Arkistoaineistojen yhteydessä tekstissä olevat linkit vievät kaupunginarkiston arkistotietojärjestelmä Sinetistä löytyviin luettelotietoihin ja digitoituihin aineistoihin, ellei toisin mainita. Mikäli linkkien takaa löytyvien arkistoyksiköiden Digitoidut aineistot -välilehdeltä ei löydy sisältöä tarkoittaa se, että aineistoa ei ole digitoitu tai se on tarkasteltavissa henkilötietosyistä vain kaupunginarkiston tutkijasalin asiakaspäätteillä.

Kaavoitus ja kiinteistötunnus

Taloyhtiö on nimensä mukaisesti asunto-osakeyhtiö, joka omistaa ja hallinnoi rakennuksia sekä niiden alla olevia tontteja. Osakemuotoinen taloyhtiö on kyllä mahdollista perustaa ilman tonttia tai taloa, mutta syy osakeyhtiön olemassaololle kyseenalaistuu melko pian, mikäli taloa ei ole. Taloa ei vuorostaan voi olla ilman tonttia ja edellytyksenä tontin syntymiselle on kaupunkiolosuhteissa, että merkittäviä maa-alueita hallitseva taho päättää jakaa omistamiaan alueita käytännöllisempiin yksiköihin. Kunnallishallinnossa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki kaavoittaa alueitaan eri käyttötarkoituksiin edelleen hyödynnettäväksi. Osa alueista voidaan kaavoittaa yleisiksi alueiksi kuten puistoiksi, osa vuorostaan teollisuusalueiksi tai asunnoiksi. Kaupunki voi myös tehdä myöhemmin muutoksia kaavaan, jolloin aiemmin teollisuusalueeksi kaavoitetusta alueesta voikin tulla esimerkiksi asuinalue, kun teollinen toiminta alueella on päättynyt. Kun alue on kaavoitettu, voi kaupunki vuokrata tai myydä kaavoitetut tontit eteenpäin yksityisille tai julkisille toimijoille.

Tietyn tontinmuodostuksen historiaa voi lähestyä tutustumalla kaupunkisuunnitteluviraston arkistosta löytyviin asemakaavoihin, joita on arkistoitu vuosilta 1907–2017. Osa asemakaavoista on suoraan saatavilla Sinetistä digitaalisessa muodossa, mutta läheskään kaikkia kaavoja ei ole digitoitu, joten kattavimman kokonaiskuvan saamiseksi on järkevintä tulla tarkastelemaan fyysisiä kaavapiirustuksia selostuksineen paikan päälle kaupunginarkiston tutkijasaliin.

Kiinteistötunnus

Asemakaavat ovat järjestetty kaupunginosittain korttelien mukaan, joten tiettyä tonttia koskevan oikean kaavan löytäminen vaatii lähtötietoja tontin kiinteistötunnuksesta. Mikäli sinulla ei ole tiedossa tontin kiinteistötunnusta, voit tarkistaa sen Helsingin karttapalvelusta. Jos otetaan esimerkkinä osoite Mechelininkatu 20, niin kyseisen osoitteen kiinteistötunnus on 091-13-421-20. Tämä numerosarja muodostuu siten, että ensimmäinen osio 091 viittaa Helsingin kaupunkiin, toinen 13 Etu-Töölön kaupunginosaan, kolmas 421 korttelin numeroon ja neljäs 20 tonttinumeroon itse korttelissa. Oheisen linkin kautta pääset näkemään vastaavat tiedot karttapalvelun kiinteistökartalla. Tutkittavan kohteen kiinteistötunnuksen tietämisestä on hyötyä myös muita aineistoja paikantaessa.

Erityisesti kantakaupungin korttelien kohdalla on hyvä tiedostaa, että tontin kiinteistötunnus on voinut vaihtua ajansaatossa. Useimmiten tähän on syynä alueen kaavassa tapahtunut muutos. Helsingin karttapalvelun kautta on mahdollista tarkastella useita eri aikoina voimassa olleita kiinteistö- ja opaskarttoja, joiden avulla pystyt tarkistamaan mikä tontin kiinteistötunnus on ollut eri aikoina. Eri karttakerroksia pääset tarkastelemaan menemällä sivuvalikossa kohtaan Aineistot. Historialliset opaskartat ja kiinteistökartat löydät Aineistot-valikossa kohdasta Historialliset aineistot. Ohessa esimerkkinä miltä vuoden 1925 opaskartta sadan vuoden takaa näyttää karttapalvelussa. Tonteilla näkyvät ulommat numerot viittaavat katunumeroon, kun taas itse tonttinumero on merkitty tontin keskiosaan. Vuoden 1925 opaskartan perusteella vaikuttaisi siltä, että Mechelininkatu 20 tienoilla on todennäköisesti ollut voimassa tuohon aikaan erilainen asemakaava kuin tänä päivänä.

Asemakaavat

Kun tutkittavan tontin kiinteistötunnus on saatu selville, voidaan katsoa mistä arkistoyksiköstä kaupunkisuunnitteluviraston arkistossa kyseistä tonttia koskevat asemakaavat löytyvät. Yleis- ja asemakaavat on arkistoitu kaupunkisuunnitteluvirastossa arkistosarjaan, jonka tunnuksena on Ig Yleiskaavat ja asemakaavat. Esimerkkinä käyttämäämme Mechelininkatu 20 tonttia koskevat mahdolliset asemakaavat on koteloitu arkistoyksikköön Ig:23 13. kaupunginosan asemakaavat ja muutokset: korttelit 13001 – 13428. Asemakaavojen kohdalla korttelinumero on luetteloidessa yhdistetty kaupunginosan numeroon. Jos kaupunginosasta on laadittu laajoja useita kortteleita koskevia asemakaavoja, on ne sijoitettu yleensä ensimmäiseen kyseisestä kaupunginosaa koskevaan koteloon.

Nykyisin asemakaavat muodostavat asiakirjakokonaisuuden, joka koostuu varsinaisesta karttamaisesta asemakaavasta sekä sitä taustoittavasta asemakaavaselosteesta. Kuitenkin mitä kauemmaksi historiassa mennään taaksepäin sitä niukempia asemakaavat ovat tietosisällöiltään. Voidaan karkeasti todeta, että 1950-luvulta taaksepäin asemakaavoista ei ole arkistoitu erillisiä asemakaavaselosteita vaan lähimpänä verrokkina nykymuotoiselle kaavaselosteelle toimii kutakin kaavaa koskevat kaupunginvaltuuston päätösaineistot, erityisesti kaupunginvaltuuston esityslistat, joissa on taustoitettu kaavasta tehtyä päätöstä. Uudempien asemakaavojen kohdalla asemakaavaa koskeviin päätösasiakirjoihin on helpointa päästä kiinni hakemalla asemakaavan piirustusnumerolla kaupunginvaltuuston digitoiduista asiakirjoista. Henkilötietosyistä 100 vuotta tuoreemmat päätösasiakirjat ovat tarkasteltavissa vain kaupunginarkiston tutkijasalin asiakaspäätteiltä. Vanhemmista kaupunginvaltuuston kaavapäätöksien sisällöistä on mahdollista päästä selville myös kunnalliskertomuksien avulla.

Kiinteistön omistajuus

Olennainen osa taloyhtiön historiaa on tietää kenen omistamalle maalle rakennus on aikoinaan pystytetty ja minkälaisia käänteitä omistajuussuhteissa on vuosien varrella voinut tapahtua. Helsingin kaupunki on tänäkin päivänä Helsingin alueen suurin yksittäinen maanomistaja ja sitä se on myös ollut menneinä aikoina. Tämän vuoksi monet Helsingin alueella olevat tontit on aikanaan joko ostettu tai vähintään vuokrattu kaupungilta. Vaikka taloyhtiö seisoisi nykyään itse omistamalla tontillaan tai joku muu yksityinen toimija omistaisi kiinteistön, niin useissa tapauksissa kaupunki löytyy vähintään omistajuus ketjun alkupäästä.

Kiinteistökortisto

Taloyhtiön tontin omistajuushistoriaa on helpointa lähteä selvittämään kaupungin tilastotoimiston aikoinaan laatimasta kiinteistökortistosta. Kiinteistökortisto sisältää parhaimmillaan tietoja aina 1800-luvun alkupuoliskolta 1960-luvulle. Tarkimmillaan tiedot ovat kuitenkin kaavoitetun kantakaupungin alueella ja esimerkiksi vanhojen huvila-alueiden sekä saarien osalta tiedot voivat olla hyvin vaihtelevia ja puutteellisia. Lisäksi liitosalueiden osalta tietoja on kerätty pääasiassa siitä hetkestä eteenpäin, kun alue on liitetty Helsinkiin. Esimerkiksi vuoden 1946 suuren alueliitoksen yhteydessä liitettyjen alueiden osalta kerättyjen tietojen aikaikkuna on ollut hyvin lyhyt. Vuoden 1946 alueliitoksessa Helsinkiin liitettyjen alueiden kiinteistöjen tiedot on muodostettu omaksi kortistokseen.

Kiinteistökortistot ovat kokonaisuudessaan digitoitu ja niiden järjestys perustuu ylempänä käsiteltyjen asemakaavojen tapaan kiinteistötunnukseen. Oikean kortin löytääkseen tarvitsee siis tietää tutkittavan tontin kaupunginosan, korttelin sekä tontin numerot. Tontin kiinteistökorttiin on merkitty tiedot siitä milloin tontti on vaihtanut omistajaa, minkä kokoisena, kaupan osapuolet, lainhuudon päiväys, myyntihinta sekä mahdollinen syy omistajan vaihdokseen. Kiinteistökortin toiselle puolelle merkitty suppeita, yleensä väestölaskentatietoihin perustuvia teknisiä tietoja tontin rakennuksista, kuten rakennusmateriaali, kerrosten määrä, huoneistojen luku, rakennuksen tarkoitus jne. Korttiin on myös merkitty rakentamisvuosi, jos se on ollut tiedossa.

Tonttien vuokraus ja kauppakirjat

Yksityisten tahojen välisistä kaupoista ei ole juurikaan syntynyt aineistoa, joka olisi päätynyt kaupunginarkistossa oleviin viranomaisarkistoihin. Tontteja koskevien kauppojen lainhuudatukset on käsitelty Helsingin raastuvanoikeudessa, mutta kaupunginarkistosta löytyvät raastuvanoikeuden aineistot vain vuoteen 1880 asti, jolloin taloyhtiöt mahdollistava osakeyhtiölaki (1895) ei ollut vielä voimassa. Taloyhtiön tontin historiaa voi toki taustoittaa myös osakeyhtiölakia edeltäviltä vuosilta, jolloin varhaisemillekin lainhuudoille voi löytyä käyttöä. Vuoden 1880 jälkeiset raastuvanoikeuden aineistot ja sen myötä tuoreemmat lainhuudot löytyvät Kansallisarkistosta.

Kun tonttiin liittyvän kaupankäynnin tai vuokrauksen toisena osapuolena on ollut kaupunki, löytyy aineistoa huomattavasti paremmin. Vanhimpia 1880-luvulta 1930-luvun taitteeseen ajoittuvia tontteja koskevia vuokrasopimuksia ja kauppakirjoja kannattaa etsiä rahatoimikamarin asiamiehen arkistosta. Tuoreemmat kaupungin omistamia tontteja koskevat vuokrasopimukset sekä kauppakirjat löytyvät vuorostaan kiinteistöviraston kansliaosaston arkistosta. Kiinteistöviraston osalta aineiston voidaan karkeasti arvioida alkavan vuodesta 1930 ja jatkuvan aina 2000-luvun puolelle, mutta joukossa saattaa olla myös aineistoja, jotka asettuvat jo rahatoimikamarin asiamiehen ajanjaksolle. Vuokrasopimusten kohdalla on tärkeää huomioida, että kaupunginarkistoon on luovutettu vain rauenneet vuokrasopimukset. Voimassaolevat löytyvät edelleen kaupunkiympäristön toimialalta.

Rahatoimikamarin asiamiehen aikaiset tontteja koskevat kauppakirjat löytyvät melko suoraviivaisesti katuosoitteittain aakkostettuna arkistosarjasta Ha Rahatoimikamarin myymien tonttien kauppakirjat. Kaupungin omistamien tonttien vuokrausta koskevat vuokrasopimukset on arkistoitu sarjaan He Tontteja koskevat sopimukset samasta arkistosta löytyvien kiinteistökirjojen sivunumeroinnin mukaisessa järjestyksessä. Kiinteistökirjat löytyvät arkistosarjasta Ba Kiinteistökirjat ja niissä olevat tiedot on järjestetty sarjan alkupäässä katuosoitteen mukaan aakkostetusti ja loppupäässä alueittain. Sarjan ensimmäinen yksikkö Ba:1 on aakkostettu hakemisto sekä kiinteistöihin ja kiinteistöjä vuokranneisiin henkilöihin. Hakemistossa on viittaukset sarjan muihin sidoksiin sivunumeroineen, mutta siitä ei ole täyttä varmuutta onko hakemisto täysin ajan tasalla. Itse kiinteistökirjoihin on kirjattu tiedot tontin vuokralaisista, vuokra-ajoista, vuokrasummista sekä viittaukset rahatoimikamarin pöytäkirjojen tontin vuokrausta koskeviin päätöspykäliin. Lisäksi tontin yhteyteen on merkitty mahdollinen kiinteistön myyntiajankohta.

Tuoreempia kiinteistöviraston aikaisia vuokrasopimuksia voi etsiä kiinteistöviraston kansliaosaston HdI Vuokrasopimuskortisto, aluekortisto, merkintöjä vuodesta 1880 alkaen sekä HdII Vuokrasopimuskortisto, nimikortisto, merkintöjä vuodesta 1880 alkaen -kortistoista. Aluekortisto on järjestetty sekä katuosoitteittain, kiinteistötunnuksen perusteella ja kaupunginosittain, joten tietoja vuokralaisista saattaa joutua etsimään useasta eri kortistosta. Jälkimmäisessä kortistossa nimi viittaa vuokraavan tahon nimeen, joka voi olla esimerkiksi yksityishenkilö, yritys, taloyhtiö jne. Kummassakin kortistossa korteille on merkitty sopimusnumero, jolla mahdollinen vuokrasopimus löytyy samaisen arkiston sarjasta Hc Maanvuokrasopimukset.

Kiinteistöviraston myymiä tontteja koskevat kauppakirjat löytyvät vuorostaan arkistosarjasta Ha Kauppakirjat, myydyt alueet. Kauppakirjojen sarjan alkupää on järjestetty kaupunginosittain, mutta sarjan loppupäässä olevat kauppakirjat on järjestetty kauppakirjoille annetun juoksevan numeroinnin mukaisesti. Koska kiinteistöviraston aikaisiin kauppakirjoihin ei ole saatavilla kortistomuotoista hakemistoa, suosittelemme jättämään näistä meille tietopyynnön, mikäli olet niistä kiinnostunut.

Rakennushistoria

Kun taloyhtiö tai grynderi on saanut tontin joko vuokraamalla tai ostamalla hallintaansa, tulee tontille rakentaminen viimeistään siinä vaiheessa ajankohtaiseksi. Helsingin kaupungin rakennusjärjestystä on täydennetty ja kirjoitettu uudestaan vuosien saatossa, mutta jo esimerkiksi vuoden 1859 rakennusjärjestyksessä on määritelty, että kaikista kaupunkiin rakennettavista uudisrakennuksista tulee laatia rakennuspiirustukset, jotka toimitetaan maistraatille rakennusluvan myöntämistä varten. Ajankohdasta riippuen on läänin kuvernööri voinut toimia maistraatin päätöksen vahvistajana, mutta tässäkin tapauksessa rakennuspiirustukset on toimitettu kuvernöörin käsittelyn jälkeen takaisin maistraattiin. Näitä rakennuslupaprosessin yhteydessä hyväksyttyjä rakennuspiirustuksia kutsutaan niin sanotuiksi pääpiirustuksiksi, joiden kokoonpano on voinut vaihdella rakennusajankohtana voimassa olevasta rakennusjärjestyksestä riippuen, mutta yleisesti ne muodostuvat rakennuskohdetta esittävistä julkisivupiirustuksista, kerrospiirustuksista, läpileikkauksesta ja asemapiirustuksista.

Rakennuspiirustukset ja -luvat

Kaupunginarkiston rakennuslupia koskevat aineistot jakautuvat Helsingin maistraatin arkiston sekä rakennusvalvontaviraston kesken. Maistraatin hyväksymiä rakennuspiirustuksia löytyy aina 1700-luvulta vuoteen 1978. Maistraatin vanhemmat noin 1900-luvun taitteeseen ulottuvat pääpiirustukset on jaettu kaupunginosittain ja ne ovat kokonaisuudessaan digitoitu ja sellaisenaan tarkasteltavissa Sinetissä, kun taas maistraatin lupapiirustuksien myöhempi sarja, joka alkaa 1800-luvun lopulta ja jatkuu aina vuoteen 1978 on kaupunginarkistossa tarkasteltavissa vain paperisessa muodossa. Myöhempien piirustuksien mikrofilmeistä digitoidut versiot ovat kuitenkin saatavissa Lupapiste-palvelusta. Rakennusvalvonta siirtyi vuonna 1978 valtiolliselta maistraatilta kunnallisille rakennusvalvontavirastoille, minkä myötä vuodesta 1978 eteenpäin rakennuslupapiirustukset löytyvät rakennusvalvontaviraston arkistosta. Myös rakennusviraston aikaiset lupapiirustukset ovat saatavilla digitaalisessa muodossa Lupapisteestä.

Myös varsinaiset rakennuslupapäätökset ovat jakautuneet kahteen eri arkistoon. Vanhat maistraatin aikaset rakennusluvat käsiteltiin kaikkien muiden asioiden joukossa maistraatin pöytäkirjoissa ja ne löytyvät kaupunginarkistosta vuoteen 1930 asti, jonka jälkeen maistraatit siirtyivät hallinnollisesti kunnilta ja kaupungeilta valtiohallinnon alaisiksi virastoiksi. Tämän myötä maistraatin päätöspöytäkirjat rakennuslupapäätöksineen löytyvät vuodesta 1931 eteenpäin aina vuoteen 1967 asti Kansallisarkistosta. Vuodesta 1967 eteenpäin rakennusvalvonta kuului edelleen maistraatin toimenkuvaan, mutta maistraatin rakennusasiain pöytäkirjat on myöhemmin luovutettu rakennusvalvontaviraston arkiston yhteydessä kaupunginarkistoon. Maistraatin rakennusasiain pöytäkirjat siis löytyvät poikkeuksellisesti meiltä vuodesta 1967 eteenpäin aina vuoteen 1978 asti, jolloin rakennusvalvonta siirrettiin jälleen kuntien ja kaupunkien tehtäväksi.

Ajankohdasta ja arkistonmuodostajasta riippumatta oikean rakennusluvan etsimistä kannattaa lähestyä lupapiirustusten kautta. Kuten asemakaavojen ja kiinteistökortiston tapauksessa, ovat myös piirustukset järjestetty rakennuskohteen kiinteistötunnuksen mukaisesti kaupunginosittain, kortteleittain ja tonteittain. Kaikki kulloisenkin rakennusvalvontainstanssin hyväksymät tiettyä tonttia koskevat lupapiirustukset löytyvät samasta arkistoyksiköstä, jolloin rakennuksen koko historiaa muutostöineen on helppo tarkastella kerralla. Piirustuksiin on merkitty joko käsinkirjoitettuna tai leimoin päätöspykälä ja ajankohta, jolloin rakennuslupa on myönnetty sekä päätöksen tehnyt päättäjä. Maistraatin aikana päättäjäksi on mainittu tyypillisesti vain maistraatti, mutta rakennusvalvontavirastossa päättäjä on voinut vaihdella paljonkin rakennuskohteen koosta riippuen sekä siitä onko lupaa haettu muutostöille vai kokonaan uudelle rakennukselle. Esimerkiksi uudisrakentamista koskevia lupia myönsi pääsääntöisesti rakennuslautakunta.

Taloyhtiön asukkaat

Keskeisimmät kaupunginarkistosta löytyvät lähteet, joiden kautta voi saada lisää tietoa taloyhtiön asukkaista ovat Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston talonasukasluettelot sekä rahatoimiston henkirahojen kantokirjat. Lisäksi poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteriä on mahdollista hyödyntää, kun halutaan tarkempia tietoja jostakin tietystä talossa asuneesta henkilöstä. Osoiterekisteriin on kirjattu sekä osoitetiedot että yleiset henkilötiedot kaikista Helsingissä 1907–1973 asuneista ihmisistä. Osoiterekisteristä saat lisää tietoa täältä sivuiltamme löytyvästä osoiterekisterin aineistoesittelystä.

Talonasukasluettelot

Talonasukasluettelot löytyvät Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston arkistosta omana arkistosarjanaan. Laajuudestaan huolimatta (sarja sisältää noin 3500 asukasluetteloa) sarjasta löytyvien asukasluetteloiden käytettävyys riippuu hyvin paljon tutkittavasta taloyhtiöstä. Kaikkia talonasukasluetteloita ei ole aikanaan luovutettu osoitetoimistolle eivätkä ne sen myötä ole päätyneet kaupunginarkistoon, joten välttämättä juuri tutkimuksen aiheena olevan taloyhtiön talonasukasluetteloa ei ole saatavilla. Jos kyseistä kiinteistöä koskevat talonasukasluettelot löytyvät arkistossa, voi niiden hyödyllisyyteen liittyviä vielä ajankohdallisia ulottuvuuksia. Talonasukasluetteloiden tiedetään kokonaisuutena sisältävän asukastietoja vuosilta 1907–1990, mutta valitettavasti tietoja ei välttämättä ole saatavilla tietyn rakennuksen koko historian ajalta vaan asukasluetteloita on voitu toimittaa vain tietyiltä ajanjaksoilta.

Henkikirjat

Taloyhtiössä eri aikoina asuneita ihmisiä voi myös koittaa selvittää hyödyntämällä kaupungin rahatoimiston valtionverot-osaston arkistosta löytyvillä henkirahojen kantokirjoilla. Henkikirjoihin on kirjattu kaupunginosan-korttelin-tontin mukaisessa järjestyksessä kaikki henkikirjoituksen aikaan tietyllä tontilla asuneet henkilöt. Huomioitavaa siis on, että mikäli henkilö on asunut osoitteessa vain henkikirjoitusten välisenä ajankohtana, ei hänestä tule merkintää henkikirjaan kyseisen osoitteen kohdalle. Kaupunginarkistossa säilytetään henkikirjoja vuosilta 1727–1924 ja niitä on mahdollista tulla tutkimaan kaupunginarkiston tutkijasaliin. Henkikirjoista on kuitenkin olemassa saatavilla myös renovoidut eli puhtaaksikirjoitetut versiot, jotka ovat arkistoitu Kansallisarkistoon. Renovoiduista henkikirjoista 100 vuotta vanhemmat ovat vapaasti digitaalisesti saatavilla ja tarkasteltavissa Kansallisarkiston Astia-palvelusta.

Muita historiallisia lähteitä meillä ja muualla

Listaamme tähän artikkelin loppuun meiltä ja muualta löytyviä aineistoja, joita voi halutessaan hyödyntää rikastamaan kokonaiskuvaa taloyhtiön historiasta.

• Valokuva-aineistot: Kaupungin sisäisessä työnjaossa valokuvakokoelmien hallinnoiminen on määritelty kuuluvaksi kaupunginmuseolle. Meiltä kaupunginarkistostakin löytyy joitakin valokuva-aineistosta koostuvia kokonaisuuksia, mutta ne ovat syntyneet yleensä dokumentoimaan jonkun tietyn toimijan kuten viraston tai muun organisaation toimintaa (esim. Helsingin olympialaisten sanomalehtiosasto, sähkölaitos). Taloyhtiöiden tapauksessa kannattaa käydä tutustumassa Finnasta löytyviin kaupunginmuseon aineistoihin sekä kaupunginmuseon Kuvaselaamoon. Sopivaa valokuva-aineistoa voi etsiä esimerkiksi kadunnimellä.
• Talvi- ja jatkosodan aikaiset pommitukset: Jatkosodan aikana helmikuussa 1944 Neuvostoliitto kohdisti Helsiinkiin rankkoja pommituksia. Helsinki Region Infoshareen laaditun kartan perusteella on mahdollista tarkastella onko tutkittavana olevaan rakennukseen osunut lentokoneesta pudotettua pommia ja mitkä tämän pommin mahdolliset vaikutukset ovat olleet. Talvisodan aikaisten pommitusten tutkimisessa on mahdollista hyödyntää meiltä kaupunginarkistosta löytyvää väestönsuojelukeskuksen arkistoa, jonne on koottu mm. talvisodan aikaisia pommituskarttoja sekä kuvauksia pommitusten tuhoista valokuvineen.
• Liikenneyhteydet: Tutkittavan kohteen asettumista julkisten kulkuyhteyksien varrelle voi selvittää tutustumalla meiltä löytyvään Helsingin liikennelaitoksen arkistoon, jonne on koottu aikataulukirjoja ja linjakarttoja vuodesta 1917 lähtien aina 1995 vuoteen asti.
• Luovutetut taloyhtiöarkistot: Tiedot kaupunginarkistoon luovutetuista järjestetyistä taloyhtiöarkistoista löydät kätevästi Sinetistä.
• Liitosalueiden arkistot: Mikäli taloyhtiön taustat ulottuvat aikaan ennen alueen liittämistä Helsinkiin, voi kaupunginarkistoon luovutettujen liitosalueiden arkistoista löytyä hyödyllisiä tietoja.
• Kertomukset kunnallishallinnosta: Kunnallishallinnon kertomuksiin on kirjattu tiedot keskeisistä kunnallishallinnossa tehdyistä päätöksistä. Kunnalliskertomuksiin on koostettu tietoja vuodesta 1875 vuoteen 1974. Myöhemmät kunnalliskertomukset ovat tarkasteltavissa vain kaupunginarkiston tutkijasalissa. Erityisesti tiedot 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun ensimmäiseltä puoliskolta ovat erittäin yksityiskohtaisia ja sieltä voi löytyä merkintöjä verraten pienistäkin päätöksistä. Kunnallisen päätöksenteon aineistoista voit lukea lisää sivuiltamme löytyvästä aineistoesittelystä.