Kiinteistö- ja rakennusrasitteet
Mikä ero on kiinteistörasitteella ja rakennusrasitteella sekä mistä saan rasitteen muodostamista koskevat päätökset.
Rasitteeksi kutsutaan kahden tai useamman kiinteistön välistä pysyväksi tarkoitettua maankäyttömääräystä, joka on perustettu viranomaisen päätöksellä. Rasitteet jaotellaan joko kiinteistörasitteisiin tai rakennusrasitteisiin riippuen siitä kohdistuuko rasitteessa määritelty käyttöoikeus niin sanotusti toisen kiinteistön tonttiin vai tontilla oleviin rakennuksiin tai rakenteisiin.
Kiinteistörasitteet
Kiinteistörasite voidaan perustaa kiinteistöjen omistajien välisestä sopimuksesta, kun toiselle kiinteistölle halutaan antaa oikeus käyttää toisen kiinteistön aluetta johonkin tiettyyn tarkoitukseen. Joissakin lain määräämissä tilanteissa rasite voidaan myös asettaa ilman asianosaisten suostumusta. Kiinteistörasite muodostetaan joko erillisessä rasitustoimituksessa tai tontin lohkomisen yhteydessä.
Kiinteistörasitteet voivat koskea esimerkiksi läpiajo-oikeutta toisen kiinteistön tontilta omalle tontille tai puhelin-, sähkö- tai muiden johtojen vetämistä toisen tontin kautta. Mikäli et ole varma onko etsimäsi rasite kiinteistörasite vai rakennusrasite, voit tutustua kiinteistönmuodostamislain 14. luvussa määriteltyihin kiinteistörasitteiden tyyppeihin.
Helsingin kaupungin tapauksessa kiinteistörasitteiden perustamisesta vastaavana viranomaisena toimii kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut. Mikäli tiedon tarpeesi kohdistuu muodostettuun kiinteistörasitteeseen, ole suoraan yhteydessä kaupunkiympäristön asiakaspalveluun. Kaupunkiympäristöltä löytyvät tiedot kaikista Helsingin alueelle muodostetuista kiinteistörasitteista.
Rakennusrasitteet
Rakennusrasite voidaan perustaa kiinteistön omistajien välisestä sopimuksesta, kun toiselle kiinteistölle halutaan antaa oikeus toisen kiinteistön alueella olevaa rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen. Kiinteistörasitteiden tapaan rasitteen muodostamisesta tehdään sopimus osapuolina olevien kiinteistöjen omistajien välillä. Rakennusrasite voidaan perustaa myös asemakaavaan, jolloin asianosaisten suostumusta ei vaadita rasitteen muodostamisessa.
Tyypillisiä rakennusrasitteita ovat esimerkiksi oikeus käyttää naapurikiinteistön rakennuksen tai perustuksen tukimuuria rakennettavan rakennuksen perustamiseen, naapurikiinteistön rakennuksessa olevaa kulkuväylää tai väestösuojaa, ulottaa rakennuksen katto naapurikiinteistön puolelle.
Rakennusrasitteiden perustamisesta vastaavana viranomaisena on toiminut alueen rakennusvalvontaviranomainen. Nykyisin rakennusrasitteiden perustamisesta vastaa Helsingin kaupunkiympäristötoimialan rakennusvalvontapalvelut. Ennen nykyisten toimialojen muodostamista rakennusvalvonnasta vastasi kaupungin rakennusvalvontavirasto (1978 – 2016) ja Helsingin maistraatti ( – 1978). Helsingin kaupunginarkistosta löytyvät rakennusrasitteiden perustamista koskevat päätökset maistraatin ajalta vuoteen 1930 asti (vuosien 1931 – 1978 päätökset löytyvät Kansallisarkistosta) ja Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan osalta vuosilta 1978 – 2016. Tätä uudemmat päätökset ovat toistaiseksi pyydettävissä kaupunkiympäristön toimialalta.
Mikäli olet kiinnostunut jostakin tietystä rakennusrasitteesta, tarvitaan rasitepäätöksen löytämiseksi tarkat lähtötiedot rasitteen osapuolista (kiinteistötunnukset) ja rasitteen päätöspäivämäärästä (yleensä rekisteröintipäivämäärä). Aukottomimmin saat nämä tiedot selville tilaamalla Maanmittauslaitokselta kiinteistörekisteriotteen.
Kunnallisen maistraatin aikaiset rakennusrasitteen muodostamista koskevat päätökset löytyvät Maistraatin pöytäkirjoista kiinteistörekisteriotteeseen merkityn rasitteen rekisteröintipäivämäärän mukaan päivätystä pöytäkirjasta. Maistraatin pöytäkirjat ovat kokonaisuudessaan digitoitu ja vapaasti tutkittavissa Sinetissä.
Rakennusvalvontaviraston aikaiset rakennusrasitteiden muodostamista koskevat päätökset löytyvät viraston hallintopäällikön päätösluetteloista kiinteistörekisteriotteeseen merkityn rasitteen rekisteröintipäivämäärän mukaisella päivämäärällä. Päätösluettelot on laadittu kronologisessa järjestyksessä.
Mikäli aiemmin muodostettuun rakennusrasitteeseen on tehty muutos tai se on kumottu, on päättävänä tahona toiminut rakennuslautakunta.
Ylläkuvatut päätöskokonaisuudet ovat julkisia asiakirjoja. Voit vapaasti tilata itseäsi kiinnostavat aineistot Sinetistä tarkasteltavaksi kaupunginarkiston tutkijasaliin. Mikäli et pääse tutkimaan aineistoja paikan päälle kaupunginarkiston tiloihin ja haluat tehdä tiettyä rakennusrasitetta koskevan tietopyynnön, niin muista lisätä kohteen kiinteistörekisteriote tietopyyntösi liitteeksi. Tietopyynnön pääset jättämään kysymykset kaupunginarkistolle -painikkeella
