Helsingin raitiotiet II
Yli vuosisata Helsingin raitioteiden historiaa. Jaakko Pertilän kirjoittama Helsingin raitiotiet II päättää kaksiosaisen kirjasarjan.
Julkaisemme täällä verkkosivuillamme usein artikkeleita, joissa esittelemme kuinka meiltä löytyvää aineistoa on mahdollista hyödyntää tutkimuksen tekemisessä ja minkälaisia tietoja aineistoista ylipäätään löytyy. Välillä on kuitenkin mukava saada esiteltäväksi konkreettisia esimerkkejä siitä, millä tavoin aineistojamme on tutkimustyössä lopulta hyödynnetty. Raitioteiden historiaan perehtynyt tutkija Jaakko Pertilältä julkaistiin viime vuoden joulukuussa kirja Helsingin raitiotiet II 1950–1998, joka on jälkimmäinen osa Helsingin kaupungin raitioteiden historiaa käsittelevään kirjapariin. Vuonna 2023 julkaistu ensimmäinen osa kattoi vuodet 1890–1950. Tutkija Pertilä kävi lahjoittamassa yhden kappaleen kirjaparin jälkimmäistä osaa kaupunginarkiston tutkijasalin käsikirjastoon ja samassa yhteydessä jututimme häntä hiukan teosparin taustoista ja tutkimusprosessista.
Raideliikenteen viehätys
Yleisen kiinnostuksensa raitioliikennettä kohtaan Pertilä kertoo juontavan jo hänen lapsuuteensa 1980-luvun alkupuolelle. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi Ullanlinnassa, jonne tuohon aikaan kulki useita ratikkalinjoja. Kiinnostus raitioliikenteen historiaa kohtaan onkin kulkenut tutkijan mukaan elämässä melkein aina. Seurattuaan läheisesti raitioliikenteen nykyhetkeä ja lähihistoriaa, syttyi ajatus tutkia myös Helsingin raitioteiden varhaisvaiheita. Harrastus eteni 2010-luvun mittaan kohti raitioliikenteen historian tutkimista. Selittävänä tekijänä kiinnostuksen kasvamiselle Pertilä viittaa leikkisästi viime vuosikymmenen alussa alkaneeseen ikäkriisiin.
Raitiovaunuliikenteessä Pertilää yleisesti viehättävät toiminnan järjestämiseen liittyvät käytännön seikat, kuten aikataulutus sekä ajossa olevan kaluston kierrättäminen. Tutkija tiivistää raitioliikenteeseen kohdistuvan kiinnostuksensa sanoin ”liikenteen toimiminen suljetussa verkossa”. Tällä hän tarkoittaa sitä, että toisin kuin bussiliikenteessä, raitioliikenteessä liikennöivien kulkuneuvojen ei ole mahdollistaa ohittaa toisiaan, mikä vuorostaan asettaa joukon käytännön rajoituksia, jotka tulee ottaa liikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä eri tavoin huomioon. Nämä raideliikenteen järjestämiseen liittyvät käytännön reunaehdot ja niiden asettamien haasteiden ratkaiseminen tekevät aihepiiristä Pertilälle kiinnostavan. Teoreettisen kiinnostuksen lisäksi hänellä on käytännön työkokemusta raitiovaununkuljettajana toimimisesta, minkä myötä häneltä löytyy myös ruohonjuuritason ymmärrystä ja perspektiiviä raitioliikenteen toiminnasta ja logiikasta.
Tutkimustyöstä ja lähdeaineistoista
Helsingin raitioteiden historiaa luotaavan kirjakokonaisuuden kirjoittaminen on ollut Pertilälle useamman vuoden kestänyt projekti. Varhaisimmat toimenpiteet kirjojen valmistelun osalta ajoittuivat jo vuoteen 2018, jolloin hän aloitteli urakkaansa. Kirjaprojektin suunnittelun tutkija käynnisti luonnostelemalla kirjakokonaisuuden rungon siitä, mitä teemoja kokonaisuus tulisi sisältämään ja missä järjestyksessä asioita tultaisiin mahdollisesti käsittelemään. Varsinaiset tutkimustyöt aineistojen parissa alkoivat Helsingin kaupunginarkistossa kesällä 2020, ja tuolloin myös käynnistyi kirjan käsikirjoituksen laatiminen. Kesällä 2020 Pertilä laati jo kokonaisuudessaan käsikirjoituksen Helsingin raitioliikenteen 130-vuotiselle historialle, jonka pohjalta lopulta julkaistiin tämä Helsingin raitiotien historiaa käsittelevä kirjapari.
Kirjojen kirjoittaminen vaati Pertilältä perusteellista perehtymistä Helsingin kaupunginarkistosta löytyviin Helsingin Raitiotie ja Omnibusosakeyhtiön (1887–1945) sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (1945–2012) arkistoihin. Hän arvioi tutkimuksen aikana käyneensä kutakuinkin kokonaisuudessaan läpi kummankin arkiston, mutta keskeisenä lähdemateriaalina hän haluaa nostaa näistä esiin HRO:n ja HKL:n johtavien elimien päätösaineistot mahdollisine esityslistoineen (HRO:n johtokunnan pöytäkirjat ja liikennelaitoksen lautakunnan pöytäkirjat). Näiden keskeisten päätöksentekoa valottavien aineistojen lisäksi tutkija mainitsee käyneensä läpi metrosuunnittelutoimikunnan päätösasiakirjoja sekä myös tutustuneensa joiltakin osin kaupunkisuunnitteluviraston, kaupunginvaltuuston sekä kaupunginhallituksen arkistoista löytyviin raitioliikennettä koskeviin aineistoihin.
Kaupunginarkiston lisäksi Pertilä mainitsee vierailleensa Helsingin yliopiston kirjastossa sekä Kansalliskirjastossa, mutta laihoin tuloksin. Virallisia päätösasiakirjalähteitä tasapainottamaan tutkija kävi läpi sanomalehdissä esiintynyttä aikalaiskirjoittelua, joka tarjosi kiinnostavaa vastapainoa kuivalle asiatekstille sekä auttoi tarkastelemaan raitioliikenteen kehitystä laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tutkimustyönsä aikana Pertilä koki ylipäätään yllättäväksi kuinka paljon täältä Helsingin kaupunginarkistosta löytyi raitioliikenteen historiaa valottavaa aineistoa. Myös kaupunginarkiston asiakaspalvelijoiden palvelualttius ja aineiston tuntemus saavat häneltä kiitosta.
Pyysimme Pertilää arvioimaan mitkä seikat tai teemat tutkimusta tehdessä jäivät merkittävimpinä mieleen, kun pohditaan raitioliikenteen kehitystä 1900-luvun jälkipuoliskolla. tutkija toteaa kysymyksen olevan hyvin kinkkinen, mutta erittäin merkittävänä hän näkee ainakin sen ettei raitioliikenteestä päädytty luopumaan metron suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä ja kuinka raitioliikenteestä jopa sitouduttiin kehittämään erityisesti Helsingin kantakaupungin joukkoliikenteen keskeisin liikkumismuoto. Rohkeana päätöksenä Pertilä pitää myös kaupungin ratkaisua siirtyä matalalattiaisten raitiovaunujen käyttöön, vaikka niistä ei juurikaan ollut ennakolta kokemusta.
Kirjan julkaisemista sekä vinkkejä muille tutkijoille
Kirjan kustantamiseen liittyvissä kysymyksissä Pertilä toteaa ratkaisun olleen hyvin yksinkertainen. Kirjan kustantanut Kustantaja Laaksonen on tällä hetkellä käytännössä ainoa suomalainen kirjakustantaja, joka on erikoistunut muun muassa joukkoliikennettä ja sen historiaa koskevan kirjallisuuden julkaisuun. Kustantaja Laaksoselta on tähän mennessä ilmestynyt useita joukkoliikennettä käsitteleviä kirjoja, mutta myös Helsingin historiaa koskevia julkaisuja.
Jälkikäteen tutkimusurakkaansa tarkastellessa Pertilä mainitsee ettei ole varma olisiko päättänyt ryhtyä kirjaurakkaan, jos olisi ennakkoon osannut arvioida kuinka iso projektista loppujen lopuksi tulee. Tässä vaiheessa kun työ on kuitenkin jo saatu valmiiksi, on kirjoittajan helppo hymyillä. Tutkija toteaa että monet asiat olisi voinut tutkimuksen osalta voinut toteuttaa toisin. Muille tutkijoille hän vinkkaakin, että jo aivan tutkimusprojektin alussa, kun aineistoa ja tutkimuskokonaisuutta vasta kartoittaa, kannattaa miettiä tarkemmin tutkittavia teemoja ja koittaa palastella niistä omia pienempiä kokonaisuuksiaan, jotka lopulta kokoaa yhteen. Hänen lähestymistapansa sukeltaa kerralla kaikkiin Helsingin kaupunginarkistosta löytyviin aihepiiriän liippaaviin aineistoihin ja yrittää käsitellä koko tutkimuskokonaisuutta kerralla toivat työskentelyyn omat haasteensa.
Kirjojen kirjoittamisesta Pertilällä ei ollut aiempaa kokemusta, mutta vuosien aktiivinen osallistuminen Suomen Raitiotieseura ry:n toimintaan on poikinut tämän kynästä useita aihepiiriin liittyviä artikkeleita. Nämä artikkelit on julkaistu yhdistyksen omassa Raitio-lehdessä. Tulevaisuuden suunnitelmien osalta tutkija toteaa ettei ainakaan kirjalliselta uralta löydy suurempia jatkosuunnitelmia. Raitiovaunuvarikkoihin liittyvä kirjaprojekti on pyörinyt mielessä ainakin ajatuksen tasolla, mutta on oma lukunsa tuleeko teos koskaan pääsemään ajatusta pidemmälle. Tutkimustyötä Pertilä tulee jatkamaan Helsingin kaupunginarkistosta löytyvien aineistojen parissa. Kirjojen sijaan aineistojen läpikäyminen ja tarkastelu tulee kuitenkin todennäköisimmin jalostumaan Raitio-lehdessä julkaistaviksi artikkeleiksi.
Tutkimuskirjallisuus arkistoaineistojen tukena
Vaikka me täällä Helsingin kaupunginarkistossa keskitymmekin nimemme mukaisesti ensisijaisesti arkistoaineistoihin, meiltäkin löytyy tutkijasalin käsikirjasto, josta on mahdollista tilata kulloistakin tutkimuskohdetta käsittelevää kirjallisuutta. Tutkimuskirjallisuudesta on suuresti apua, kun täytyy esimerkiksi saada taustatietoa ja kontekstia arkistosta löytyville aineistoille. Sinetin vapaatekstihaku kohdistuu arkistoaineistojen lisäksi myös tutkijasalin käsikirjastoon luetteloitujen kirjojen kuvailutietoihin, joten löydät potentiaalisesti hyödyllistä tutkimuskirjallisuutta samalla kun haet arkistoaineistoja. Käsikirjaston kokoelmaa pystyy myös selaamaan hyllyluokittain jäsennellystä puunäkymästä samaan tapaan kuin arkistojakin.
Pertilän uuden kirjan sekä sen 1900-luvun ensimmäistä puoliskoa käsittelevän edeltäjän pääset halutessasi tilaamaan tutkijasaliimme luettavaksi Sinetin kautta. Kirja toimii oivana seuralaisena esimerkiksi Helsingin raitiotie ja omnibusosakeyhtiön sekä Helsingin kaupungin liikennelaitoksen arkistoja tutkittaessa. Kuten arkistoaineistomme niin myös tutkijasalimme käsikirjastoon kuuluvat julkaisut ovat tutkittavissa vain paikan päällä kaupunginarkiston tutkijasalissa. Käsikirjaston kokoelmiin kuuluvia kirjoja ei lainata tutkijasalin ulkopuolelle.
